Porvari ja talonpoika
Porvari: On se elämä vaan rankkaa. Nämä tekemäni riivut eivät mene millään kaupaksi ja en saa mistään ruokaa. Onko mitään ideoita?
Talonpoika: Eipä oikein ole, kun itsekin yötä myöten peltojani viljelen eikä mitään jää itselleni käteen. Uusia vaatteitakaan en ole vuosiin saanut. Kaikki menevät vaan aatelistolle!
Porvari: Miten olisi tällainen suunnitelma? Otat hieman viljaa mukaasi ja vaihdetaan päikseen. Saat vaatteita ja minä ruokaa.
Talonpoika: Kuulostaa varsin hyvältä.
Seuraavana päivänä:
Talonpoika: Tässä ovat tilaamasi viljat ;)
Porvari: Kiitos paljon! Tässä nyt vastineeksi vielä nämä pyytämäsi vaatteet.
Talonpoika: Kiitos!
Viikon kuluttua:
Aatelinen: Hei sinä lurjus! Minkäs takia en ole saanut sinulta niin paljoa viljaa kuin ennen? Olet varmasti ottanut osan itsellesi!
Talonpoika: Mutta enhän minä...
Aatelinen suuttuu ja käyttää miekkaansa...
Aatelinen: On se kumma juttu, kun ei voida totella!