Maanviljelyn ja korkeakulttuurin synty

Noin 10 000 vuotta sitten ihminen alkoi viljelemään maata. Syynä tähän ovat taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen, joiden vuoksi Lähi-itään syntyi laajoja jokilaaksoja. Jokilaaksoissa kasvoi luonnonvaraisena vehnää ja ohraa. Todennäköistä on, että Maanviljelyn keksi Mesopotamiassa naiset, jotka alkoivat keräillä siemeniä ja tutkia kasvien kasvua. Metsästyksen ja kalastuksen ohella maanviljely oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa, sillä se mahdollisti väestönmäärän kasvun. Lisäksi maanviljely mahdollisti pysyvän asuinpaikan synnyn. Kasvavasta väestönmäärästä seurasi suurriistan kuoleminen sukupuuttoon, sillä myös metsästys lisääntyi.

Vaikka maanviljelyn aloittivat naiset, se siirtyi nopeasti miesten tehtäväksi, sillä sen vaativa raskas fyysinen työ soveltui miehille paremmin. Maanviljely alkoi kehittyä. Ihmiset säätelivät patojen avulla tulvia, joka mahdollisti useampaan satoon vuodessa. Tähän vaikuttivat myös ihmisen uudet keksinnöt, kuten aura ja lannoitus.

Maanviljelyn ansiosta asutus keskittyi jokilaaksoihin, joihin muodostui pieniä kyliä. Kylissä väestönmäärä kasvoi ja niistä muodostui kaupunkeja. Lähi-itään syntyi kaupungeista vuorovaikutusverkkoja. Myöhemmin ihmiset ottivat myös hoitoonsa kotieläimiä, ja syntyi verotusjärjestelmä. Maanviljelijät maksoivat veroa saamistaan viljoista. He elättivät siis kaupunkilaiset.


Maanviljelystä oli paljon hyötyä, mutta se toi mukanaan kuitenkin haittavaikutuksia, kuten ympäristöongelmat. Satoja kasteltiin liian usein ja maa suolaantui. Ihmiset eivät osanneet lannoittaa ja muokata maata kunnolla ja karja kulutti laidunmaat loppuun.