HISTORIA 1: Ihminen: II Korkeakulttuurit

Maanviljelyn alku 10 000 vuotta sitten.
Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.
Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.
Ruoan määrä kasvoi > väkimäärä lisääntyi > vaati vielä enemmän ruokaa > pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn.
Hedelmäliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huanaho, Indus.
Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villasarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.
Tarve saada enemmän ravintoa > maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pienemmältä alueelta kuin metsästys.
Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus.
Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn - he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi viljelyä enemmän miesten vastuulle.
Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.
Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla > useampi sato vuodessa.
Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.
Tärkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään ja pysyvä asutus syntyi. Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.
Alkoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja painetolaisuudesta viljelykulttuuriin.
Pohjoismaissa maanviljelys aloitettiin noin 2 000 eKr.

Lisätietoa metallien historiasta:

Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.
Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.
Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta valtiota.

Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamisen - kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata > talonpojat.
Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitava > papit.
Kastelujärjestelmän ylläpito > valtion virkamiehet.
Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen > hallitsija ja yläluokka (+ sotilaat).
Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 - 5 000 eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.
Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.
Hierarkisissa valtioissa pappisäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti.
Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit). Myös: maanviljely, metallien käyttö, taide, tiede (esim. matematiikka, astronomia).

Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Mesopotamiassa muistiin.
Tikuilla tehdyistä merkinnöistä alkoi kehittyä kirjoitustaito. Nuolenpääkirjoitus n. 3 200 eKr. > siirryttiin historialliseen aikaan.
Kirjoitustaito oli vielä pitkään vain harvojen ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa.

Lakeja tarvittiin, jotta yhteisö pysyisi järjestyksessä.
Hammurabin laki, tunnetuin säilynyt lakikokoelma (Babylonia): "Silmä silmästä, hammas hampaasta".
Laissa säädeltiin mm. omaisuus-, rikos-, kauppa- ja avioliitto-oikeutta.
Eri ihmisryhmät (miehet, naiset, lapset, orjat, vapaat) lakien edessä eriarvoisia.

Sumerit (n. 3 000 - 2 300 eKr.) sovelsivat ensimmäisinä matematiikkaa käytäntöön.
Tehokas verotus vaati laskutaitoa.
Suurin osa matematiikan termeistä lähtöisin sumereilta.

-yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku

-neliöjuuri, logaritmit

-mitta- ja painojärjestelmät
Sumerit tutkivat avaruutta, Aurinkoa, Kuuta, tähtiä
> Auringon asema suhteessa maapalloonvaihtelee vuodenaikojen mukaan.
Sumerit kehittivät kalenterin, pyörän, auran.
Metallinvalutekniikka keksittiin 3 000 eKr. Kupari + tina = pronssi
> entistä kestävämpiä esineitä.

Viljelyn tuottavuus oli alhainen.
Alku järjestyneille yhteisölle kuitenkin luotu.
Väestö kasvoi peltoalan kasvun myötä, mutta kasvun pitivät aisoissa taudit, korkea lapsikuolleisuus. Naisten hedelmällisyysaika lyhyt. Ihmisten keskimääräinen elinikä 30 - 50 vuotta.

Esihistoriallisella ajalla maailman väestömäärä oli alhainen. Väkiluku vaihteli maanviljelyyn syyrryttäessä 5-10 milj.
Västönkasvu sai aikaan ammattien erikoistumisen. Huom! 90% väestöstä kuitenkin tuotti ruoan.

Naisen paikaksi muodostui koti.
Vallalla yksiavioisuus. Miehelle sallittiin jalkavaimot. Nainen oli miehen omaisuutta ja kauppatavara.
Yläluokan naisilla oli enemmän oikeuksia kuin köyhillä. Poliittista valtaa oli vain hallitsijoiden tyttärillä ja puolisoilla.
Miehen elämänpiiriin kuuluivat yhteiskunnallinen elämä ja kodin ulkopuoliset työt.

Maata ei osattu muokata tai lannoittaa, karja kulutti laidunmaat loppuun.
Tehomaanviljelyn haitat esiin n. 2 000 eKr.
Liikakastelu, suolaantuminen.
Egyptissä ei vastaavaa ongelmaa, sillä viljeltävä alue pysyi Niilin läheisyydessä eikä sitä laajennettu.
Silti Egyptissäkin kuivia, ja samalla poliittisesti levottomia kausia Niilin matalien tulvien takia.

Syntyi perusta tieteelliselle ajattelulle.
Ensimmäiset kirjoitetut lait.
Mesopotamiassa luotiin ajanlaskun perusta: 7-päiväinen viikko, 1 tunti = 60 minuuttia, ympyrä jaettiin 360 asteeseen.

Lisää Egyptin historiasta: